tiistai 5. tammikuuta 2021

Lähtöpäivän tunnelmia tiistaina 17.3 - Anu, Tomas ja Rosa

 Lähtöpäivän tunnelmia tiistaina 17.3




-Anu, Tomas ja Rosa

Paluupäivä 18.3 - Nea ja Jenna

 

                                                                    18.3.2020

Viimeinen aamu raukeaa opiskelijoille Madeiran saarella. Matkan piti kestää alun perin kaksi viikkoa, mutta saimme vallitsevan pandemian takia käskyn lähteä aikaisemmin kotiin. Edellisenä iltana olimme päässeet niin sanotulle viimeiselle yhteiselle illalliselle, jonka jälkeen pakkasimme ja rentouduimme Jenna-kämppiksen kanssa näytöt suoritettuamme. Pakkaaminen jatkui myöhäisen aamiaisen jälkeen ja laukut oli jätettävä oven ulkopuolelle 12.15. Tapasimme aulassa 12.50, jota ennen jokaisen oli kirjauduttava ulos itsenäisesti. Jokainen oli myös vastuussa omista tavaroistaan.

     Sanoimme heipat ja suuret kiitokset upealle majoituksellemme ja suuntasimme luokkatoverimme Anun opastamalla bussikuljetuksella lentokenttää kohden. Anu kertoi nähtävyyksiä matkalta ja muistoja matkan varrelta paikoista missä olimme viikon aikana käyneet. Hän kertoi myös kokemuksiaan vierailultaan nunnien laaksossa, Curral das Freirarista, missä vieraili sunnuntaina.

   Lentokentälle päästyämme oppaamme Jenni kertoi miten käyttäytyä lentokentällä, mihin mennä ja kertasi aikataulut. Tämän jälkeen menimme tiskille jättämään suuremmat matkatavaramme ja kirjaamaan itsemme sisään lennolle. Lento täyden koneen takia aloitti koneeseen nousemisen puoli tuntia aikaisemmin, kuin oli tarkoitus, joka aiheutti pientä paniikkia niissä, jotka ei tietäneet miksi näin oli. Onneksi tilanne selvisi nopeasti ja kaikki pääsivät koneeseen ilman mitään ongelmaa. Pitsa vain jäi puoliksi syömättä.  

        Pian koneessa oli kaikki matkustajat kyydissä ja kone lähtövalmiina. Ennen koneen nousua ja turvallisuusohjeita koneessa suihkutettiin tuholaistorjuntamyrkkyä. Tämä oli itselleni ja vieressä oleville luokkalaisille ensimmäinen lento, jossa näin tehtiin. Tällä varmistetaan, ettei koneeseen ole tullut hyttysiä ja muita ötököitä, jotka saattaisivat levittää ihmisille kuumetautia ja jotta hyönteiset eivät leviäisi muualle maailmaan.

Opintomatka Madeiralle antoi valtavasti muistoja, kokemuksia ja erilaisia oppeja niin opastuksista, matkailualan erilaisista tehtävistä kuin myös saaresta ja sen upeasta luonnosta. Pandemian takia opimme myös, kuinka nopeasti maailma voi matkailun saralla muuttua ja aina täytyy olla varasuunnitelma matkailun parissa työskennellessä.  Matka itsessään opetti paljon opastuksesta, asiakaspalvelussa työskentelystä ja paljon Madeiran kulttuurista.

-Nea



Tiistai 17.3 Madeiran blogi - Nancy ja Ida

 Tiistai 17.3 Madeiran blogi


-Nancy


Päivä 8 - Tiistai 17.3. - Maisa

 

Päivä 8

Tiistai 17.3. Maisa Kankaanpää

 

Lähtöpäivämme koitti, ja jokaisen mieliala oli aikas maassa suoraan sanottuna. Haikeilla mielin jätimme Madeiran taaksemme, koska kaikki kivat jutut olisivat olleet vasta edessä, samoin meidän näytöt joista olisimme saaneet Opastuspalvelut suoritettua. Epävarmuus oli läsnä meidän kaikkien keskuudessamme, ja emme oikein tienneet tulevasta paljoakaan. Kaikki asiat alkoivat mennä tuossa vaiheessa niin kovaa vauhtia eteenpäin, ettei oikein perässä meinannut pysyä. Saimme kokea todella upeita asioita Madeiralla, ja varmasti jokaikinen on todella kiitollinen siitä, että pääsi matkalle mukaan ja toivon, että joskus tulevaisuudessa mahdollisesti saisin vielä kokea jotain yhtä siistiä. 

Hyppäsimme aamupäivästä bussiin, ja matkamme kohti lentokenttää alkoi. Anu piti meille lentokenttäkuljetusopastuksen bussissa. 

Lentokentälle saapuessamme paikalla oli valtava määrä suomalaisia Aurinkomatkojen puolelta, ja jonot olivat todella pitkiä. En vielä tässä vaiheessa tiennyt, että se lento jolla lensimme, oli viimeinen joka Madeiralta lähti Suomea kohti. Aurinkomatkojen opas huusi lentokentällä suomalaisille, ja tunnelma oli oikeastaan aika kaoottinen. 

Lentokoneeseen päästyämme kapteenit ohjasivat meitä kuulutuksilla Suomen tilanteesta, ja tulevasta kahden viikon karanteenistamme.Lento meni moitteettomasti, ja olimme Suomen päässä noin puolenyön aikoihin. Meille ei vielä tässä vaiheessa tehty mitään erityisjuttuja koronaan liittyen lentokentällä, kuten hetki meidän reissun jälkeen tulivat tarkemmat turvatoimet. 

Reissun jälkeen todellisuus iski kasvoille, ja se tieto että tulisimme tekemään etätehtäviä koko kevään ajan ja työssäoppimiset peruttiin. Se suretti aika paljon aluksi, mutta nyt olen jo tottunut uuteen arkeen. 



-Maisa


Maanantai 16.3 - näyttöpäivä - Anu, Tomas ja Rosa

 



-Anu, Tomas ja Rosa


Maanantai 16.3 Madeiran blogi - Nancy ja Ida

 Maanantai 16.3 Madeiran blogi


-Nancy





Päivä 7 - Maanantai 16.3. - Maisa

 

Päivä 7

Maanantai 16.3. Maisa Kankaanpää

 

Maanantaina meillä oli näyttökävelyt, kun Jenna, Tomas, Rosa ja Nea piti näyttönsä. Päivä oli aika pitkä ja raskas, mutta opimme myös monia asioita.

Päivä alkoi Jennan esittelyllä, menimme hänen opastuksellaan levadaretkelle. Levada sijaitsi lähellä meidän hotelliamme, ja menimme sinne siis kävellen. Matka sinne oli lähestulkoon pelkkää ylämäkeä, ja levada kulki kauniisti talojen yläpuolella. Jennan levadaretki oli tosi kiva, ja opimme uutta levadojen historiasta ja synnystä. 

Seuraavana vuorossa oli Tomas, ja hänen opastuksella kävelimme urheilukentän laitamille, jossa hän kertoi madeiralaisesta jalkapallosta sekä Cristiano Ronaldosta. Urheilukentän kohdalla meidän viereemme pysähtyi poliisiauto, joka muistutti meitä turvaväleistä. Tähän aikaan korona oli vasta alkuvaiheissa, mutta se otettiin heti Madeiralla todellakin tosissaan ja koulut suljettiin melkeinpä heti, vaikka siellä ei ollut ainuttakaan tartuntaa. Katselin nyt vähän Madeiran koronastatseja (26.4. päivitetty) ja siellä on hoidettu asia todella hyvin, koska siellä on vain 86 positiivista tartuntaa ja 0 kuolemaa. Ainakaan en saanut netin kautta tietoa kuolemista, eli hyvä Madeira!

Lähdimme urheilukentän jälkeen kävelemään Ronaldon hotellia ja patsasta kohti, ja samalla siis myös Funchalin keskustaa päin. Rosan opastuksella kävimme tutustumassa sataman alueeseen, ja tämän jälkeen Nea ohjasi meidät Funchalin keskustaan katselemaan taideteoksia ovissa ja kertomaan niiden historiasta ja synnystä. 

-Maisa

SUNNUNTAI 15.3. - Tomas, Anu ja Rosa

 




-Tomas, Anu ja Rosa





Sunnuntai 15.3. Omien opastusten harjoittelu ja työstäminen - Jenna ja Nea

 

Sunnuntai             15.3.

Omien opastusten harjoittelu ja työstäminen

Sunnuntai aamuna nukuimme ensin hieman pidempään, ja suuntasimme aamupalalle vasta kello 10 aikoihin. Treffasimme aamiaisella ryhmämme kanssa ja sovimme päivän suunnitelman. Aamupalalta suuntasimme takaisin huoneisiin valmistelemaan opastuksia. Tutkimme reittejä, teimme muistiinpanoja ja harjoittelimme sitä, mitä aiomme opastuksella puhua.

Oman opastuksen opintomatkalla piti lisäkseni Nea, Rosa, Tomas ja lähtöpäivänä Anu. Lähdimme Nean, Rosan ja Tomaksen kanssa hotellilta ensin kohti Levada dos Piornaista, jossa oli oma opastukseni. Matkan varrella kohti levadaa kiinnitin huomiota maamerkkeihin, katujen nimiin ja muuten havainnoin ympäristöä. Google Mapsin ja Jennin ohjeiden avulla levadan alkukohta löytyi melko helposti. Kiinnitin levadakävelyllä huomiota matkalla näkyvään kasvillisuuteen ja eläimiin. Bongasin reitiltä valtavasti sisiliskoja, jotka osoittautuivat madeiranmuurisisiliskoksi. Otin matkalta muistiinpanoja, joista kävin illalla läpi ja kasasin materiaalia seuraavalle päivälle. Kiinnitin myös huomiota turvallisuusseikkoihin matkan varrella.

-Jenna

 

Jennan opastuksen jälkeen matkasimme kaupungin läpi jalan Tomaksen opastuksen ja olimme menossa satamaan etsimään Rosan opastuksen aloituspaikkaa. Nälkä iski matkalla, joten etsimme paikallista ruokaa tarjoilevan ravintolan ja kävimme syömässä picadoa ja annoimme vinkkejä toisillemme. Anu hyppäsi tässä kohtaa mukaan ja suuntasimme satamaan Rosan opastusta seuraamaan. Tämän jälkeen etsimme vanhan kaupungin, jossa pidin oman opastukseni. Otin matkan varrelta patsaita ja muistomerkkejä muistiin, joista voisin etsiä tietoa ja mainita opastuksessani. Etsimme opastuksessani olevat nähtävyydet, tarkistin reitin seuraavaa päivää varten ja otin kuvia, jotta pystyin käyttää kuvia hyväksi etsiessäni niistä lisää tietoa. Hotellille päästyämme ilta menikin tietokoneen ääressä ja muistiinpanoja tehdessä.

-Nea








Sunnuntai - Nancy ja Ida

 



-Nancy-

Sunnuntai 15.3. - Maisa

 

6 Päivä

Sunnuntai 15.3. Maisa Kankaanpää

 

Sunnuntai meillä oli omaa aikaa, ja lähdimme Nooran kanssa aamupäivästä Funchalin keskustaa kohti isoon supermarkettiin ostoksille, aikeinamme löytää hieman tuliaisia. Meillä oli hieman haikeat fiilikset, kun saimme tietää että tiistaina olisi kotiinpaluun aika. Löysimme pari tuliaista marketista, ja palasimme hetkeksi hotellille. 


Illan tullessa lähdimme kiertelemään toiselle puolelle Funchalin keskustasta katsottuna, ja meillä on todella paljon hauskoja muistoja. Löysimme myös ihanan rannan täynnä kiviä, ja siellä pakoilimme aaltoja ja etsimme hienoja kiviä kotiinviemisiksi.

-Maisa



Lauantai 14.3. -Rosa, Anu ja Tomas

 LAUANTAI 14.3.




-Rosa, Anu ja Tomas

Lauantai 14.3. Puolipäiväretki Levada Gaula 6 km ja iltapäivätee sekä madeiralainen iltajuhla - Jenna ja Nea

 

Päivä 5        lauantai 14.3.

Puolipäiväretki Levada Gaula 6 km ja iltapäivätee sekä madeiralainen iltajuhla

Lauantain päivän ohjelmaan kuului ensimmäinen levadakävely sekä iltapäivätee paikallisessa kodissa. Levadat ovat saarella toimiva kastelukanavajärjestelmä. Kastelukanavia on yhteensä saarella 2 150 kilometriä, ja niitä on yli 200 kappaletta.

Ilma kävelylle sattui olemaan hieman sateinen, mutta se ei menoa haitannut. Madeirasta sanotaan, että siellä kokee kaikki vuoden ajat yhden vuorokauden sisällä, ja se todellakin pitää paikkaansa. Levadakävelyille kannattaa varata hyvät kengät, sadetakki/sateenkestävä takki, muuten sään mukainen varustus sekä vettä.

Levadakävely oli upea! Nautimme Madeiran upeasta, vehreästä luonnosta ja luonnon rauhasta. Levadalla pääsi ihanasti tuulettamaan ajatuksia, nauttimaan happirikkaasta ilmasta, hiljaisuudesta ja upeista maisemista kävelyn lomassa.

Opastukseen kuului myös iltapäivätee hurmaavassa paikallisessa kodissa. Perheen poika Rodriguez oli johtamassa ryhmäämme kohti hänen kotitaloaan. Keskustelimme matkan varrella mm. luonnosta, ihmettelimme kasvien suojavirityksiä vuohilta ja koronasta.

Paikallisessa kodissa meitä odotti herkulliset tarjoilut; maalaisleipää, tomaattia ja oman tilan juustoa, kahta erilaista, suussa sulavaa kakkua sekä mintusta ja muista yrteistä haudutettua vihreää teetä sekä kahvia.

Puolipäiväretken jälkeen palasimme takaisin hotellille. Itse lähdin harjoittelemaan omaa levadaopastustani, joka oli maanantaina. Tämä oli siis ensimmäinen kerta, kun kävin paikan päällä testaamassa omaa opastusreittiäni, ja jokainen tilaisuus sen harjoitteluun oli tässä kohtaa enemmän kuin järkevää opintomatkan keskeytyksen vuoksi.



Reippailun ja virkistävän uinnin jälkeen olikin aika aloittaa iltaan valmistuminen. Illalla pääsimme osallistumaan perinteiseen madeiralaiseen iltajuhlaan. Bussi tuli hakemaan meitä hotellilta 19.30 aikoihin illalla, ja lähdimme kohti A Seta-ravintolaa. Oppaamme Leena, joka on meille tuttu jo edelliseltä päivältä, piti meille bussiopastusta samalla, kun ajoimme kohti ravintolaa. Hän kertoi meille mm. madeiralaisesta kansantanssin historiasta, fadomusiikista ja siihen liittyvistä käytöstavoista sekä illallisen menun. Tässä kohtaa hän myös tiedusteli erikoisruokavaliot.

Madeiralainen ilta oli ehdottomasti kokemisen arvoinen elämys. Tarjolla oli kolmen ruokalajin menu alkukeitolla, pääruuaksi espetada-lihavartaita lisukkeineen sekä hedelmärahkaa ruokajuomineen ja kahveineen. Kansantanssi ja laulu takasi viihtyvyyden, sekä fadolaulaja Eugenia Maria sai tulkinnallaan aikaan kylmät väreet ja liikutuksen kyyneleet silmäkulmiin.

-Jenna

Madeiran blogi Lauantai 14.3 - Nancy ja Ida

 Madeiran blogi Lauantai 14.3 



- Nancy -


Päivä 4 - Nea ja Jenna

 

Päivä 4        13.3.2020

Perjantaipäivän agenda oli lähteä kokopäiväretkelle Madeiran saaren länsipuolen kautta pohjoispuolelle. Tapasimme klo 8.40 vastaanotossa, josta lähdimme hotellin eteen odottamaan bussia. Tehtävänä oli ottaa huomioon retkioppaan tehtävät, eleet, tekniikat, taktiikat yms. Retkioppaanamme toimi Leena, joka oli hyvin kokenut retkiopas ja jolla oli paljon tietoa Madeirasta ja sen kulttuurista. Heti aluksi hän esitteli itsensä ja kuljettajan, kertoi tulevan retken tapahtumakulun, sekä antoi kartan, josta näkyi päivän suunniteltu reitti.

   Ensimmäisenä pysähdyimme Gabo Girãolle noin 15 minuutin ajomatkan jälkeen, jossa meillä oli aikaa noin 20 minuuttia käydä ihastelemassa hulppeaa jyrkännettä läpinäkyvältä tasanteelta. Tämän jälkeen odotimme kaikki bussiin ja matka jatkui kohti Ribeira Bravan kylää. Perille päästyämme oppaamme kertoi hintaan kuuluvan lounaan ruokavaihtoehdot ja pyysi meitä tulemaan luokseen kertomaan mitä kukakin syö, jotta voi nämä lounaspaikallemme ilmoittaa. Ribeira Bravassa oli aikaa tallustella ja ihailla laakson pohjalla olevaa kylää itsenäisesti. Aikamääreeksi oppaamme antoi puolisen tuntia.



          Jatkoimme sieltä saaren keskiosaan korkeille vuorille, jossa oli pysähdyspaikkana pienoinen tuliaiskauppa. Kauppa oli kirjaimellisesti pilvien päällä. Opas kertoi, kuinka kauan on aikaa tutkia ostoksia ja vinkkejä mitä puodista kannattaa ostaa madeiralaisittain, jos haluaa. Vaikka alhaalla Ribeira Bravassa paistoi aurinko ja pärjäsi kevyemmällä, oli sää korkealla erittäin koleahko. Onneksi oikeanlaisesta varustautumisesta oli kerrottu etukäteen!

Tämän jälkeen ajoimme Seixalin kylään syömään lounaan. Opas istutti meidät pöytiin, kysyi juomat ja kolme ruokalajia lappasi yhtäkkiä pöytään. Aluksi kasviskeittoa ja bolo de caco, pääruoaksi perinteistä espadaa eli syvänmerenkala mustahuotrakalaa friteeratulla banaanilla ja jälkiruoaksi karamellivanukas, hedelmäsalaatti ja kahvia. Pääruoan kanssa lisukkeet jaettiin muun pöytäseurueen kanssa ja niitä tuli jatkuvasti lisää. Muut vaihtoehdot pääruoiksi olisivat olleet pihviä tai munakasta.  Kahvien jälkeen oppaamme keräsi porukan kasaan ja matka jatkui kohti Porto Monizin kalastajakylää.

Porto Moniz on tunnettu luonnon laatimista merivesialtaista, jotka todella ovatkin henkeä salpaavat. Bussi jätti meidät toiselle puolelle merivesialtaita ja opas antoi ohjeistukseksi kävellä toiselle puolelle, jossa bussi odottaa. Aikaa annettiin ihastelulle 40 minuuttia. Ihasteltavaa olikin paljon!



Matkamme jatkui tästä Madelena do Mar – nimiseen kylään banaaniviljelmille. Oppaamme kuljetti reitin läpi ja kertoi paljon asioita ja tapoja banaaniviljelmistä. Kierroksen jälkeen oli mahdollisuus käydä viereisessä ravintolassa maistamassa madeiralaista drinkkiä omakustanteisesti. Ja tästä tämän jälkeen upea päiväretkemme oli käsitelty.



  Oppaallamme Leenalla oli hurjasti tietoa ja hän osasi vastata kaikkeen. Hän kertoi paljon Madeiran historiasta, luonnosta, tavoista, kulttuureista ja vaikka mistä muusta. Paluumatkalla hän kertoi Madeiran nykyhetkestä ja elämäntavoista esim. palkkatasoista ja äitiyslomista. Madeiralla on muun muassa pienin palkkataso verrattuna muuhun Eurooppaan. Keskipalkka bruttona vuodessa on noin 13500 euroa. Minimieläke on 250 euroa kuukaudessa ja halvin yliopistokin on noin 1000-2000 euroa vuodessa. Maassa on kuitenkin esimerkiksi perheille mahdollisuutena perheavustus, joka alkaa, kun vauva on 3 kuukautta ja jatkuu 18-vuotiaaksi asti. Perheavustuksessa on 4 eri varallisuusluokitusta, joissa köyhimmille perheille maksetaan eniten, (noin 150 euroa kuussa) ja rikkaimmille vähemmän (48 euroa kuussa vain 1-vuotiaaksi asti). Perheavustus laskee kuitenkin 6-vuotiaaksi asti, jonka jälkeen pysyy samana täysikäisyyteen asti. Äitiyslomaa saa täydellä palkalla 4 kuukautta tai voi vaihtoehtoisesti valita 5 kuukautta äitiyslomaa, jolloin kuukausilta saa 80% palkan.

        Madeiralla 95% väestöstä ovat roomalaiskatolilaisia, johon esimerkiksi kuuluu näyttävät kastajaiset lapselle, jossa tapana on toisen kummin ostaa kultakoruja ja toisen (äidin puolen) kummin ostaa kastepuvun. Korvakorut tyttövauvoille laitetaan melkeinpä heti korviin, joten kultakoruille tulee käyttöä. Kastajaiset tarkoittavat kirkon yhteyteen kastamista. Nimi annetaan jo ennen syntymää. Kaksi etunimeä ja kaksi sukunimeä. Äidin sukunimi tulee ensin. Madeiran ongelmana on oppaan mukaan nuorien muutto mantereelle Portugaliin, jolloin Madeiralle ei jää asuttajia.

Kuten tekstistä näkyy, Leena opetti paljon ja häneltä sai paljon vinkkejä opastuksesta. Madeira on upea ja jokainen käännös hämmästyttää

-Nea

Atlantin aarteet 13.3.- Rosa, Anu ja Tomas

 




-Rosa, Anu ja Tomas

Perjantai 13.3. - Ida ja Nancy

 

Heippa! Ida kirjoittelee täällä.

Lähdimme aamulla koko päivä retkelle katsomaan ja tutustumaan Länsi- Madeiraan. Lähdimme noin klo.9-10 aikaan aamupalan jälkeen bussilla hotelliltamme. Lähdimme ajelemaan ensiksi Estreiton värikkäiden viini viljelys terassien halki kohti Euroopan korkeinta merikielekettä, Cabe Ciãro (Gabo Girão). Maisemat olivat auringon nousussa huikeat ja henkeä salpaavat. Näköala paikalla oli myös mahdollisuus ostaa vaikka tuliaisia Madeiralta, mutta itse vain katselin.

Näkymä Gabo Girãolta

Vuoristotie Encumeadalle


Vuoristosta Ribeira Bravan suuntaan

Meri kielekkeeltä pystyi katsella 580 metriä alas rannikolle, skywalk - näköalatasanteelta.

 

Jatkoimme täältä Pohjoiseen päin upeiden vuoristo maisemien halki Porto Monizin vulkaanisille merivesi altaille. Altaiden vesi oli hyvin kirkkaan ja puhtaan näköistä. Vesi oli kumminkin vielä hyvin kylmää eikä niissä kannattanut vielä uida, meren aallokot olivat isoja ja voimakkaita.

Porto Moniz ja merivesialtaat


Porto Moniz

Lähdimme Porto Monizista Paul Da Serran tasangolle, korkealle ylängölle, Näimme siellä muun muuassa karjaa, lehmiä, erilaisia kasveja ja kuinka erilainen ilmasto ja korkealla ylängöllä, kuin alhaalla rannikolla. Maisemat olivat hyvin kauniit ja henkeä salpaavat, en suosittelisi ketään ohittamaan tämän tapaista matkaa.

Reissuumme kuului myös kolmen aterian päivällinen. Alkupalaksi oli kasvis sose keittoa (varsikaalikeitto). Keitto oli mielestäni hyvin tuhti, enkä jaksanut kunnolla syödä ruokaa tai jälkiruokaa enää. Ruoaksi valitsin Madeiralaisen aterian mihin kuului Mustahuotra kalaa banaanin kera (Espada/syvänmerenkala). Sivussa oli ranskalaisia ja salaatteja. Jälkiruoaksi oli Madeiralla yleistä hedelmäsalaattia.

Paul da Serralle johtavalla tiellä


Banaaniviljelykset

Plantaasin asukki


Paluumatkallamme teimme vielä mielenkiintoisen ja trooppisen vierailun banaaniplantaasille. Joka puolella oli banaani köynnöksiä ja ne jatkuivat korkealle vuoristoa pitkin. Kävelimme pientä polkua banaaniköynnösten ympäröimänä ja polun jälkeen osa maistoi vielä paikallista drinkkiä nimeltään Nikita. Lähdimme sitten bussilla takaisin hotellille päin ja retki oli kyllä trooppinen ja unohtumaton.

-Ida





 




 





13.3 Lähdimme aamulla koko päivä retkelle katsomaan ja tutustumaan Länsi- Madeiraan. Lähdimme noin klo.9-10 aikaan aamupalan jälkeen bussilla hotelliltamme. Lähdimme ajelemaan ensiksi Estreiton värikkäiden viini viljelys terassien halki kohti Euroopan korkeinta merikielekettä, Cabe Ciãro (Gabo Girão). Maisemat olivat auringon nousussa huikeat ja henkeä salpaavat. Näköala paikalla oli myös mahdollisuus ostaa vaikka tuliaisia Madeiralta, mutta itse vain katselin.

Perjantai 13.3.- Maisa

 

Perjantai 13.3 

Lähdimme perjantaina Atlantin aarteet kokopäiväretkelle. Päivämme alkoi aamulla n. 8.30, ja suuntasimme bussin kyytiin. Lähdimme tutkimaan Länsi-Madeiraa, ja ensiksi ajoimme pikkukylien ja vuorten halki Cabo Giraon näköalatasanteelle. Matka näköalatasanteelle oli vähän pelottava, tiet olivat kapeita ja mutkaisia mutta maisemat olivat kyllä kauniita, ja oli ihana nähdä pieniä kyliä Madeiralla. 

Meillä oli oppaana ihana nainen, jolla oli todella paljon tietoa ja taitoa. Saimme kuulla vaikka ja mistä, ja tieto ei tuntunut loppuvan. (Oppaan nimi on Leena Sivula).

Näköalatasanteelle päästyämme meillä oli hetki siinä omaa aikaa ottaa kuvia, ja saimme ostaa tuliaiskaupasta jos halusimme. 


Näkymä Funchaliin Gabo Girãolta


Seuraava pysähdyspaikkamme oli Ribeira Bravan kaupunki/kylä, ja siellä meillä oli noin 45minuutin paussi, jossa tutkailimme itseksemme kauppoja ja maisemia.

Ribeira Brava

Lähdimme jälleen ajamaan, ja kipusimme vuoria pitkin pilvien korkeudelle seuraavaan pysähdyspaikkaamme, pilvien korkeudella olevalle turistiputiikille. Olimme siellä hetken, ja sää muuttui siellä totaalisesti. Alhaalla Funchalissa oli ihanan lämmintä ja aurinkoista, mutta yläkorkeuksissa ei enää pärjännyt ilman takkia ja lämpöasteet olivat jotain 10 asteen luokkaa. Tuuli oli todella voimakasta, ja ei sieltä nähnyt mihinkään kun pilvet olivat tiellä.

Encumeadan sola

Tämän jälkeen suuntasimme vihdoinkin kohti lounaspaikkaamme, tässä vaiheessa oli nälkäkin jo kova kun kellokin oli jo lounasaikaa. Pääsimme lounaspaikkaamme, ja se oli ihana pieni ravintola meren ja vuorten äärellä, ja ikkunoista oli kaunis maisema näihin. Suurin osa meistä maistoi Madeiralaista espadaa ja friteerattua banaania, jälkiruokana vanukasta. Espada ei ollut mitään omaa suosikkiani, mutta kyllä se alas meni silti ihan hyvin. 

Lounaspaikkamme

Espada com banana


Lounaan jälkeen suuntasimme jälleen bussin kyytiin, ja matkasimme kohti Porto Monizin luonnon uima-altaita. Yllätyin kuinka paljon turisteja Porto Monizissa oli, onhan se kuitenkin aivan saaren vastakkaisella puolella Funchaliin nähden. Uima-altailla oli todella kaunista, ja sen jälkeen suuntasimme banaaniplantaaseille.

Porto Moniz

Banaaniplantaasikierroksen jälkeen menimme maistamaan johonkin pubiin madeiralaista juomaa (juomaa siis sai maistaa, jos halusi ja vain täysi-ikäiset), johon sisältyi muistaakseni ainakin olutta, valkoviiniä ja jäätelöä. Itse en tykännyt, mutta monet tykkäsivät siitä todella paljon! Tämän jälkeen lähdimmekin jo hotellia kohti, mutta tämä päivä oli ehdottomasti oma lempparini koko Madeiran matkasta. (Juoman nimi on Nikita).

-Maisa






Thursday’s agenda - Anu, Tomas ja Rosa

 





-Anu, Tomas ja Rosa